Lyhyesti: Mikä puolue voittaa eduskuntavaalit 2023?
Todennäköisin voittaja on Perussuomalaiset, joilla Google-hakuaktiivisuus on kasvanut huomattavasti. Myös Kokoomuksen aktiivisuus vaaliviikolle tultaessa on parempaa kuin edellisvaaleissa. Data osoittaisi, että SDP tulee jäämään kolmanneksi.
- Perussuomalaiset: Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat Ylen gallupin mukaan lähes tasoissa vaaleja edeltävänä kuukautena. Nyt hakukonedatan perusteella Perussuomalaisten äänestäjät näyttävät todella aktivoituvan juuri vaalien alla. He ovat aktivoituneet sekä verratuna Kokoomukseen että vielä oleellisemmin verrattuna vuoteen 2019, jolloin jo itsessään Perussuomalaiset kirivät todella paljon vaalipäivänä. Data näyttää, että vaaliviikon rutistus olisi tänä vuonna vielä suurempi kuin vuonna 2019.
- Kokoomus: Kokoomus on toinen voittajakandidaatti, vaikkei yhtä todennäköinen kuin Perussuomalaiset. Vaaliviikon aktiivisuuden kasvu on suurempaa kuin vuonna 2019, mutta jää kauas Perussuomalaisten hakuaktiivisuuden kasvusta.
- Sosiaalidemokraatit: SDP lähtee gallupien mukaan takamatkalta verrattuna kilpailijoihinsa, ja vaaliviikolla aktiivisuustrendi on madaltunut verrattuna vuoteen 2019, mikä osaltaan vihjaa myös siitä, että edellishallituksen muita puolueita kannattavat nk. ”taktikoijat”, jotka eivät halua oikeistohallitusta, eivät olisi heitä sankoin joukoin löytämässä.
Perussuomalaiset menossa kohti vaalipäivän jytkyä – Kokoomuksen kannattajat myös aktiivisia
Perussuomalaisten äänestäjien aktivoituminen vaaliviikolla on todella suurta verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin sekä vaaliviikkoa edeltävään viikkoon.
Perussuomalaisten ehdokkaiden haut Googlessa ovat kasvaneet 30% vaaliviikolle mentäessä, kun Kokoomuksella vastaava luku on 12% ja SDP:llä vain 4%. Vertailun vuoksi luvut vuonna 2019 olivat PS +11%, Kok. -1% ja SDP +11%. Näihin verrattuna Perussuomalaisten aktiivisuuden kasvu vaaliviikolle 2023 on siis hyvin huomattavaa.


Ylen ja HS:n gallupit kertovat, miltä tilanne näyttää jonkin aikaa ennen vaaleja, esimerkiksi tämä Ylen viimeinen gallup ennen vaaleja kertoo kannatuksen vaaleja edeltävänä maaliskuuna (otos 1.-28.3.), joka oli ennakkoäänestysaikaa. Se antaa perusasetelmat vaaleihin kannatuksen osalta, mutta ei kerro hyvin oleellista asiaa koskien sitä, kuinka kannattajat lopulta aktivoituvat vaaleihin ja äänestämään juuri vaalien kynnyksellä.
Virhemarginaalin ollessa +-2 prosenttiyksikköä ja Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välisen eron ollessa 0,3%, suhtaudumme kysymykseen voittajasta luonnollisesti niin, että lähtöasetelmat ovat lähestulkoon ”rinta rinnan”. Nyt se, jonka kannattajat aktivoituvat vaalipäivänä, vie voiton vaaleissa. Ja tähän data osoittaa selkeän vastauksen, sillä yhden puolueen kannattajat näyttävät aktivoituvan ylitse muiden.
Perussuomalaiset hakevat ehdokkaitaan huomattavasti aktiivisemmin kuin 2019 ja suuremmalla kasvutrendillä verrattuna edellisvaaleihin ja -viikkoon kuin kokoomuslaiset. Samaan aikaan myös Kokoomusta äänestävät ovat nyt aktiivisempia kuin vuonna 2019. SDP:n luku on yllätys, sillä se on jopa heikompi kuin vuonna 2019, joka viittaisi siihen, että edellishallituksen muista puolueista ei olisikaan suurta määrää ”taktisia” äänestäjiä tarjolla, eivätkä SDP-huuma ole kovin korkealla vaaliviikolle tultaessa.
Hakukonedata osoittaa, että Perussuomalaiset ovat todennäköisin vaalivoittaja ja ehdokashakujen kasvun perusteella nähdään ”vaalipäivän jytky”. Kokoomus on toiseksi todennäköisin vaalivoittaja ja SDP jäisi kolmanneksi.
Näin tutkimme:
Tämä analyysi esittää objektiivisia faktoja Google-hakuaktiivisuudesta. Data käsittelee puoluekohtaisesti eduskuntavaaliehdokkaita koskevien hakujen määrää.
Uskomme, että kyseisellä datalla on hyvin paljon tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin eri puolueiden äänestäjät löytävät itsensä uurnille.
Koska pääministerikisassa on vaalien alla Ylen ja HS:n gallupeihin viitaten realistisesti kiinni kolme puoluetta, käsittelemme kolmea eri hakutermiä, joita äänestäjät käyttävät vaalien alla löytääkseen ehdokkaansa numeron.
Analysoitavat hakutermit ovat yksinkertaisesti ”kokoomus ehdokkaat”, ”sdp ehdokkaat” ja ”perussuomalaiset ehdokkaat”. Muotoiluseikoilla kuten hakujen jakautumisella esim. erilaisten puoluelyhennysten kesken ei ole väliä, sillä emme mittaa hakutermien absoluuttista määrää, vaan indeksilukuina niiden trendejä, siis kasvusuhdetta tai laskusuhdetta.
Työkalu, jota analyysissä käytettiin on StrategIQ:n kehittämä Google Looker Studio -työkalu, jolla voidaan hakea ja analysoida dataa Google Trendsistä, jossa on indeksoitua Google-hakuaktiivisuusdataa termeittäin.
Analyysin rajallisuus ja epävarmuus
Jos lähdet lyömään vaaleista vetoa, muista, että teet sen omalla vastuullasi. Allekirjoittanut ei ole varma vaalien lopputuloksesta, ja ajatteli jännittää tulosiltana samalla lailla kuin kaikki muutkin. Seuraavassa syitä, jotka kertovat, miksi kolmen kärjessä voi käydä mitä vain:
- Kun edeltävien gallupien virhemarginaali on jopa +-2 prosenttiyksikköä, on myös mahdollista, että jokin puolue lähtee todellisuudessa sellaiselta takamatkalta ”pohjakannatuksessaan”, ettei sitä vaaliviikolla kiritä umpeen.
- Toisen puolueen äänestäjät voivat etsiä vaalipäiväksi aktiivisemmin ehdokasnumeroita netistä, kun toiset katsovat ne fyysisiltä mainostauluilta torilla
- Datan viive: tämä analyysi on tehty vaalipäivänä ja datassa on luonnollisesti viivettä. Vain Google tietäisi vastauksen, mutta vaaliviikon datassa ei todennäköisesti ole mukana sitä itse tärkeimmän päivän dataa eli vaalipäivän dataa.
- Muista, että tärkein data on itse äänestys, eivät Google-haut! Puolueen ehdokkaiden etsiminen ei välttämättä realisoidu suoraan äänestämiseksi – ehkä vaalipäivänä ei sitten kuitenkaan huvita lähteä uurnille.
Muista siis äänestää!